maanantai 27. marraskuuta 2017

Pitäis olla koira parhaas iäs

Olen tällä hetkellä umpikujassa blogin kanssa, näin pitkä hiljaisuus ahdistaa, samalla ahdistaa, kun ei saa mitään järkevää tekstiä aikaiseksi kirjoittaa. Samalla miettii onko meillä enään mitään annettavaa blogin puolella? Facebookissa kysyin lukeeko ihmiset nykyään mielummin kuulumiset ym. blogin vai facen kautta, tällä hetkellä tilanne on tasan fifty fifty.

Ehkä pitäisi vain useammin vetäytyä rauhaan, ottaa läppäri syliin ja alkaa kirjoittamaan. Nykyinen ulkoasukaan ei miellytä enään, mutten ole jaksanut uhrata ajatustakaan bannerin uusimiseen, joka on taas mielestäni yksi isoin osa blogin ulkonäköä. Ehkä tämä tästä.
Talvisista maisemista olemme tainneet saada nauttia vain pari hassua päivää kaiken kaikkiaan. Inhottavaa, kun on niin pimeetä, kuraista ja märkää koko ajan. Jälkikautta ollaan kuitenkin lopettelemassa vaikka sulaa onkin edellen. Tottista ja tokoa treenata talvi ihan kunnolla, avo luokan liikkeistä oikeastaan ruutu on ainoa joka ei ole vielä valmis liike, mutta katsotaan sitä keväällä, kun toko kärpänen on vasta iskenyt uudelleen. Se on hyvä talvi laji ja tuo vähän vaihteluvuutta treeneihin.

Häjyn kanssa alan olemaan koko ajan entistä varmempi, että sen koeura on ohi. Tavoitteelinen treenaaminen on ollut jo jonkin aikaa jäissä ja kun nyt viikonloppuna pitkästä aikaa treenasin sen kanssa, totesin, että ei taida koirasta olla tavoitteellisen harrastamiseen. Harmi, mutten ala kiusaamaan koiraa ja itseäni, kun koira ei nauti enkä täten minäkään. Arki sujuu sillä ihan ilman ongelmia, mutta treenatessa se menee ihan ihme tiloihin...
Myös Rocky aiheuttaa huolta tällä hetkellä. Se on kutissut hetken aikaa ja soittelen ell aikaa, lauantaina se alkoi kuitenkin ontua toista takajalkaa ja nyt tänään toista. Olen katsonut nyt lenkillä, että liikkuu epäpuhtaasti ja vasemman jalan, jota lauantaina ontui, liikerata on mielestäni ihmeellinen. Tällä hetkellä epäilen, että oireilisiko selkä, mutta turha kai tässä on spekuloida. Huomenna ollaan toivottavasti viisaampia. Back on trackin verkkoloimi päällä on saanut nyt hengailla ja lepoon yhdistettynä, ontuminenkin rauhoittunut. Kun meillä nyt vaan olisi vielä vuosia jäljellä, pitäisi olla koira parhaassa iässä....

tiistai 24. lokakuuta 2017

Videoita

Pikku hiljaa alkaa löytymään taas motivaatiota blogin suhteen, valitettavasti järkkärillä ei ole nyt tullut kuvailtua omia koiria, joten tuoreita hyviä kuvia ei nyt ole. Olen saanut pikku hiljaa selätettyä taas flunssan ja ollaan päästy ulkoilemaan enemmän. Junnujen kanssa aloitan treenaamaan pyöräilyä AD- koetta varten jossa pyöräillään 20km. Tämä tulee olemaan varmasti minulle isompi pala purtavaksi kuin koirille, en tiedä poljenko Häjyn kanssa kyseistä koetta, mutta Taran kanssa on ajatuksissa ja siinä samalla saa Häjykin kunto treeniä.

Tulen treenaamaan niin, että matkoilla on aina x määrä taukoja, riippuen poljetusta matkasta ym. Viimeisimpänä fillaroitiin neljä kilometriä parilla tauolla, matkallisesti menisi enemmänkin, mutta en voi alkaa flunssan jälkeen lähteä heti hirmuisesti urheilemaan. Mutta on tuo pyöräilyä koirien kanssa kivaa, tuo mukavaa vaihtelua perus liikuntaan.


Treeneissä alkaa pikku hiljaa hallikausi alkamaan kunnolla, purut on aikalailla ainoot mitä vielä kentällä treenataan ja jälkikausi on tottakai vielä päällä, mutta jälki on sen verran kivalla mallilla, että talvi saa tulla. Kylmenevät ilmat on hieman jo alkaneet syömää omaa motivaatiota jäljen suhteen, mutta tarkoitus olisi jatkaa niin kauan, kun ilmat antaa periksi.

Sunnuntain treeneissä oltiin ensin kaikki koirakot samaan aikaan ja otettiin häiriö treeniä, Tara sieti tosi hyvin erilaiset häiriöt ja lopuksi vielä koirat makasi lähekkäin, pyllyt vastakkain ympyrässä josta koiria kutsuttiin luokse yksi kerrallaan, pikku musta kesti tämänkin erinomaisesti! Samalla teemalla halusin jatkaa yksilöliikkeissä ja seuruun suhteen, halusin siihen kunnon häiriötä ja yllättävän hyvin koira toimi siihen nähden ettei olla tuolla tyylillä treenattu ennen. Koutsin ekaan maahan käskyyn reagoi, kun tuli voimakkaasti, istu käskyssä meinasi kyykätä, kun itse siirryin juuri samoihin aikoihin hitaaseen kävelyyn.

Samalla myös näytin luoksetulon ongelman joka on nyt se, että jää turhan kauas, sama on noudossa, mutta saatiin tähän hyvät neuvot lähteä hakemaan tiiviimpää eteentuloa ns. sukeltamisen kautta. Alla olevassa videossa myös estenoudot, se ainoa ruma alastulo A-esteeltä tallentui videolle, normaalisti se ei ihan noin rumasti tule alas. Kaikin puolin meillä on tottiskin ihan kivalla mallilla.


Pyöräiletkö sinä koiran kanssa? Haluatteko pyöräilystä jatkossakin enemmän postauksia?