lauantai 30. maaliskuuta 2013

Pääsiäisenviettoa

Isäni ollessa veljeni mukana Ruotsissa pelireissulla, tulin minä koirien kera viettämään pääsiäistä äitini seuraksi ja pikkusiskoni seuraksi, pikkusiskoni tosin lähti tänään mummulaan yökyläilemään.
Ihanaa, kun ei tarvitse murehtia mistään, voi vaan olla ja rentoutua. Kotiin on aina ihana tulla ja olla, lähteminen on aina kovin haikeaa. Täällä mieli lepää ja on vain niin hyvä olla. 

Eilen kävin myös naapurissa parturoitavana, leikeltiin hieman hiuksia ja sain ottiksen takaisin, toki sellainen siitä tehtiin, että saan halutessa laitettua sivulle. Illalla naatiskeltiin hieman lonkeroa ym ja katsottiin Hide and Seek, täytyy sanoa, että se on yhä edelleen yksi parhaimmista kauhuleffoista vaikka omaan makuun onkin hieman lässy. 

Tänään olen saanut nauttia jauhelihakeitosta ja äiti teki myös "Dixi-saalaattia", eli makaroonisalaattia, maailman parasta salaattia. Ollaan myös katsottu netin kautta veljeni peliä, voittohan sieltä tuli ja tehot 0+2! Reilu tunnin päästä alkaa taas peli joka on tarkoitus katsoa täältä kotisoffalta, olisihan se ollut hienoa lähteä itsekin Ruotsiin katsomaan pelejä. 

Kyllä tässä nyt vielä yksi yö ainakin tullaan koirien kanssa viettämään. Tiistaina alkaa minullakin opiskelut, saa hankittua itselleen vihdoin ammatin. Tarjoilijan opiskelut ei kiinnostanut ja opiskelut keskeytin aikoinaan. 

Ilmat on ollut aivan ihania, pikku hiljaa lämpee. Haluaisin kovasti lähteä ulkomaille, edellisen kerran tullut oltua vuonna 2009. Se oli hieno reissu se, ei oltu turistirysä kohteessa vaan ihanan rauhallisella puistomaisessa                                                         kaupungissa Bulgariassa. Pieni irtiotto kaikesta ei olisi yhtään pahitteeksi. Voisin mennä samaan paikkaan uudeelleen, tällä kertaa vaikka pariksi viikoksi. 

Mukavaa pääsiäistä! <3

torstai 28. maaliskuuta 2013

Uskokaa pois

puh laatu
Ollaan parina päivänä käyty kirjurin puistossa lenkkeilemässä, eilen treffattiin Sini ja heidän toinen koira, ajokoira. Rocky tuli hyvin juttuun tämänkin koiran kanssa, melkein paremmin kuin Hikan kanssa. Elisa toki leikkii hiljaa eikä ole epävarma kuten Hikka. Pari kertaa leikit kiihtyi liikaa ja piti ottaa Rocky hetkeksi rauhoittumaan. Neljä koiraakin ohitettiin ja Rocky ei ollut moksiskaan niistä.
Meidän piti tänään mennä myös yhdessä, mutta Sini ei päässytkään. Ajattelin kuitenkin mennä yksin, kun ei muutakaan tekemistä ollut ja ilma taas mitä mahtavin, aurinko paistaa ja plussan puolella on ilmat taas.

Täytyy myöntää, että olen ylpeä tuosta piskistä, se käyttäytyy todella mallikkaasti vieraiden ihmisten seassa. Lenkkeilijät, käveli, juoksi tai hiihti ne sitten, ei tuo välitä ollenkaan. Meidät ohitti juoksija, Rocky haisteli kaikessa rauhassa  eikä noteeraanut juoksijaa millään tapaa. Kiva kulkea fiksusti käyttäytyvän koiran kanssa, ihmiset saa samalla sakemannista muunkin kuvan kuin hallitsemattoman räyhäroope sakemannin, joka kaiken lisäksi kiskoo remmissä hullunlailla. Rocky on täysin erilainen, se on kuuliainen, saa kulkea edellä vetämättä, mutta kun sanon käskyn sivulle se hidastaa vauhtia niin kauan, että on mun sivulla ja kulkee siinä löysällä remmillä. Ihmisistä ja muista koirista se ei välitä, tälläisen koiran kanssa on kiva kulkea myös ihmisten ilmoilla. Ei ne kaikki sakemannit ole ongelmakoiria joihin omistajalla ei ole hallintaa. Onhan se kivaa, kun voi lähteä lenkille kaverin kanssa jolla on koiria ja jotka on Rockylle ihan vieraita, kyllä tuo kulkee hienosti.
Ilmeisesti olen jotain tehnyt oikein.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Mistä tietää, että on kevät?

Kyllä huomaa, että mennään kesää kohti koko ajan, aamulla herään aikaisin ilman herätyskelloja. Olen tänään kahdekselta lähtenyt lenkille koirien kanssa, joka on siis minulle kovin epätavallista ja aikaista. Käytiin lyhyellä lenkillä Misun kanssa, Rocky oli mukana jotta lihakset lämpee.

Misu kotiin ja sitten se josta tietää, että kevät ja kesä saapuu.. Me aloitettiin pyöräilykausi!
Ohitettiin pari koiraakin ihan onnistuneesti, ei piski paljoa noteerannut, vauhtia hieman lisäsi, muttei ohitettavien suuntaan. Nyt aloitellaan taas talven jälkeen totuttelu fillarointiin ja lisätään matkaa pikku hiljaa, näin minimoin koiran kipeytymisen vaikka koiralla on hyvä peruskunto.

Fillarointikausi alkanut, sitä ei tarvitse enään odottaa. Nyt pyöräillään ja odotellaan, että jälkikauden pysty aloittamaan!

Vielä on vähän matkaa tähän

Ps. Onko piski saanut massaa lisää talven aikana vai näenkö harjoja? Kattokaa sen rintaa viime kesänä ja nyt?

torstai 21. maaliskuuta 2013

Ell ja teurastamo käynti


Tänään käytiin eläinlääkärissä Misun kanssa tuon takapään kankeuden ja ontumisen vuoksi.
Parhaiten ymmärrätte, kun kirjoitan potilaskertomuksen suoraan tähän.

" Ei selvästi onnu pihalla juostessa tällä hetkellä. 
Kuntoluokka 3/5.
Limak. ja imusolm. ok.
Ausk. ja abdomenin palpaatiossa ei poikkeavaa.

Asentotunto normaali kaikissa jaloissa.
Aristaa oej:n olkanivelen taivutusta, otj:n polven vetolaatikkoliikettä, otj:n lonkan ojennusta sekä erityisesti vtj:n polven taivuttelua ja vetolaatikkoliikettä. Vas polvi ruksuu.
Vetolaatikkoliiketta ei pysty kunnolla kokeilemaan hereillä.
Ei arista niskan taivuttelua eikä selän lihasten/nikamien palpaatiota. 

Löydökset viittaavat polven nivelriikkoon sekä nivelrikkoa mahdollisesti myös muissa nivelissä, joita koira aristaa. Polven nivelrikon taustalla voi olla myös esim. eturistisidevamma. Eturistisidevamma vaatii yleensä leikkaushoidon, mutta se ei korjaa mahdollista nivelrikkoa.
Halutessanne voitte varata ajan rtg- kuvaukseen sekä koiran tutkimukseen rauhoitettuna.

Aloitetaan cartrophen- pistossarja; neljä pistosta vk:n välein. Lisäksi kipulääkekuuri 10pv, jonka jälkeen kipulääkitystä voidaan jatkaa pienemmällä annoksella jatkuvasti, mikäli oireet helpottavat lääkityksellä. Cartrophen- pistospäivänä ei anneta kipulääkettä. 
Lisäksi kannattaa antaa glukosamiinia ja kondroitiinisulfaattia sisältäviä lisäravinteita. Lyhyitä lenkkejä usein ja mikälki selkä jumittaa, suositellaan hierontaa. Kannattaa kiinnittää myös huomiota painonhallintaan, kun koira ei enään saa liikuntaa yhtä paljon kuin aiemmin. "

Mikäli kyseessä on ristisidevamma ja se paukahtaa eikä haluta leikata koiraa, sen jälkeen on mietittävä koiran lopetusta. Olemme miehen kanssa yhtä mieltä, että emme lähde leikkamaan yhdeksän vuotiasta koiraa, se ei sitä nivelrikkoa poista. Koira saa olla kanssamme niin kauan, kun se on pirteä ja pystyy liikkumaan. Hieronnassa käydään jatkossa säännöllisesti.

En tiedä onko juoksut vai aistiiko Rocky, että toinen on kipeä, se pyörii Misun ympärillä ja vinkuu sekä tökkii kuonolla. Niin ja tämä ell tutki Misun paljon paremmin ja tarkemmin mitä se jossa käytiin joulunalla, mutta olenkin aina ollut tyytyväinen tähän eläinlääkäriin, siellä ollaan käyty siitä asti, kun koirat meillä ollut.


Kävin tänään myös teurastamolla hakemassa koirille lihaa ja lihaisia luita. Iso ikean säkillinen lähti mukaan, riittää joksikin aikaa. Piskit mutustaa tyytyväisenä lihoja ja luita pihalla.

Vähän fiilis maassa, mutta koira ei kuitenkaan saanut lopetus tuomiota heti. En kuitenkaan tiedä lähdenkö siihen, että koira syö jatkossa jatkuvasti kipulääkkeitä. Näillä mennään ja katsotaan mitä tulevan pitää, voi olla, että oireet helpottuu ja vähenee, kun ilmat lämpenee. Koira on kuitenkin vielä pirteä ja iloinen, tosin nyt pistoksen jälkeen vähän väsynyt. Mutta tänään ei ole ontunut tuota jalkaakaan pahemmin.

Ja loppuun Rockyn eilinen söpistely tuokio.
Itse kipeenä ja voimat aika vähissä, burana helpottaa hieman oloa. Eilen tulikin tuijotettua taas pari jaksoa OZia, on se vaan hyvä..


tiistai 19. maaliskuuta 2013

Kun jotain hyvää, niin huonoakin



Misun takapää on taas huonomassa kunnossa, vanhemmat blogimme lukijat muistavan tämän joulun alla kirjoittamani postauksen. Elellään nyt taas huonompia aikoja, järkyttävä takapään kankeus, myös liikkumisessa vaivaa taas. Huomasin tämän eilen alkavan ja tänään pahentunut, käytiin aamusella pellolla, Misu ei juossut pää kolmantena jalkana, eikä myöskään kahlannut umpihangessa ja silti se on todella kankea. Rocky saa selkään ja hampaat louskuu neidillä heti jos Rocky menee liian liki persiitä.

Hierojalla käytiin juuri, joten niin jumissa tuo koira ei ole, että siitä johtuisi. Tyrkkäsin kipulääkeen sille ja nyt katsellaan miten vaikuttaa, eipä niitäkään jäljellä montaa ole. Katsotaan mihin suuntaan menee ja täytyykö ruveta jälleen varailemaan ell aikaa. Täytyy pistää vain omat tunteet taka-alalle ja miettiä missä menee raja.

Nyt seuraillaan ja katsotaan paheneeko tilanne vai onko taas parissa päivässä ohi. Nyt jää vanhus levolle ja lenkit unohdetaan toistaiseksi sen osalta. Pidetään levossa ja aloitellaan lenkitys pikku hiljaa ja katsotaan mitä kestää. Tarvittaessa soitellaan ell, tutkitaan ja ihmetellään.

Sitten mietitään asiaa uudelleen jos aina pienenkin lenkin jälkeen vetää koiran noin kankeeksi.
En tiedä tekeekö nämä suuret lämpötila muutokset päivän aikana osan? Aamulla on pakkasta -10 asteen molemmilla puolilla ja päivällä liki plussaa ja ehtooksi taas kylmenee rajustikkin.

Koiran haluan kuitenkin muistaa iloisena ja silmät elämänhalua täynnä.



maanantai 18. maaliskuuta 2013

Uusia tuulia


Aamu alkoi järkyttävällä veetutuksella, käpy palanut toimintaan jo joku aika sitten.
Vitutus vaihtui puolen päivän jälkeen iloon ja voin hyvillä mielillä sulkea tämän oven ja jättää taakseni, tulipahan tämäkin elämänvaihe koettua ja asioita opittua kantapään kautta.
Kyllä, tuli suuri helpotus omaan oloon, kun sain tänään irtisanottua itseni. Ilokseni voin ilmoittaa, pääsin opiskelemaan! Ja mikä parasta, aikuiskoulutuksella, on ehkä enemmän oman ikäistä porukkaa. Ja parasta koko opiskelussa on se, ettei koulunpenkillä, pulpetin takana tarvitse paljoakaan istua, vaan pääsee suoraan työntekoon, ei, en ole oppisopimuksella.

Pääsen aloittamaan opiskelut heti huhtikuun alussa, koulussa ehdin pari kuukautta olemaan ja sitten onkin kesäloma. Yhteishaussa hain opiskelemaan, mutta ei tarvitse enään stressata siitä saanko opiskelupaikkaa itselleni. Aliarvostetut paskahommat jää nyt taakse, eikä tarvitse olla halpamaisen hyväksikäytön kohteena enään.


"She's at the startin' line of the rest of her life
As ready as she's ever been
Got the hunger and the stars in her eyes
The prize is here to win"
- Billy Ray


Nyt voin onnitella itseäni palalla omenapiirasta ja veittää ihanan rentouttava ilta. Tämän kunniaksi saahan sitä yhden tai kaksi koffia sihauttaa auki?

Ollaan tällä viikolla Sinin kanssa menossa teurastmolta hakemaan koirille luita ja lihaa, saa pakastimeen hiukan täytetä ennen perjantaita jolloin tulee kennelrehun auto. Pakastin rupeaa huutamaan tyhjyyttään, mutta kyllä tuolla lihamäärällä pärjätään perjantaihin.

Loppuun kuvia sunnuntailta, kun Sini tuli Hikan kanssa treenien jälkeen poikkeemaan meillä.
Kuvien laatu on surkea, mutta kelvatkoon.







sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

"Joko sä uskallat?"

Pienen tauon jälkeen on treenit taas aloitettu, jos se treenimotivaatio nousisi entisestään, kun on taas kaveri jonka kanssa treenata ja ennen kaikkea se kaveri asuu lähellä. Ennen treeneihin lähtöä piti jännätä formuloita, Iceman. <3

Moni poti krapulaa tänäänkin, minä olin pirtsakkana kymmeneltä koiran kanssa treenipaikalla. Hikka ilmeisesti tekee juoksua ja olin ihan varma etten saa Rockyn kontaktia pysymään, saati, että seuraamisesta olisi tullut mitään. Muutamat perkeleet ja haloot karjattua, koira rupesi ymmärtämään ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin olla kuulolla.

Ajattelin ettei patukalla palkaamisesta tule mitään, kun on muita koiria ja noin hälyinen paikka. Ehkä en taaskaan ajattele, olin väärässä.

Ennen mitään varsinaisia liikkeitä hain kontaktia koiraan ja että on kuulolla.
Täytyy ihan rehellisesti sanoa, etten tiedä ollaanko ikinä oltu treenamassa noin kovassa häiriössä, ihmisiä, autoja sekä koiria kulki vähän väliä jostain, joko näköetäisyydeltä tai pyörätiellä lumivallien takana. Nyt ainakin tiedän, että koira toimii myös kunnon häiriön alla.


Kytkettynä seuraaminen
Koiran osalta pientä kiirehdintää sekä poikittamista, asia korjaantui kuitenkin nopeasti, kun en päästänyt koiraa etenemään moisella. Kontakti pysyi hienosti vaikka Hikka toimi hyvänä häiriönä ja ihmisiä kulki joka puolella.

Vapaana seuraaminen
Huomattavasti parempi mitä kytkettynä, ei poikittanut ollenkaan niin pahasti eikä myöskään jätättänyt. Käännöksissä pysyi mukana sen mitä liukastelulta kykeni. Itse vähän turhan hanakasti myös olin kääntymässä ja hyvä ettei nokillaan oltu.
Huomatkaa piskin hieno poikittaminen...


Jäävät
Maahan menossa se ainainen "ongelma", koira heittää itsensä lonkalle, ei kai se niin vaarallista ole. Ei oikein muuta huomautettavaa, toki nopeampi saisi olla. Liikkestä istuminen ihan ok. 

Paikalla makuu
Se piru mielessäni, kun vain luottaisi koiraan... Se pysyy kyllä. En tiedä johtuiko jo tylsistymisestä, pallien jäätymisestä vai houkutuksen olevan liian suuri, Sini huusi Hikalle tänne, piski nousi, MUTTA, se pysyi siinä, ei lähtenyt mihinkään suuntaan, nousi seisomaan, mutta jäi paikoilleen, piskin ilmeestä näki, että akka ei tästä nyt tykkää. Sanoin Sinille, että kerran vielä, sitten se pysyy. Ja niin se pysyikin. 
Ollaan tätä kyllä tahkotukkin, enään se ei lähe toisen koiran luokse, jos nousee, pysyy paikoillaan. Ja sen jälkeen megabileet.

Sanoiko joku joskus että tottistelu on totista? Ei meillä tänään.

Nyt kysynkin enään itseltäni, "joko sä uskallat?" nimittäin ilmoittaa koiran siihen kokeeseen... Joko uskallan mennä kokeilemaan onnea. Koira pysyy paikoillaan treeneissä, pysyykö kokeessa? Mulla on silti aikaa tahkoa sitä vielä vaikka koiran ilmottaisin kiikaireissa olevaan kokeeseen. Mahassa muljahtaa pelkästä ajatuksesta.



perjantai 15. maaliskuuta 2013

Aurinkoista viikonloppua

Tuntuu, että ihmisillä on monesti kuva mm. poliisikoirista, että koirat makaavat autontakana, häkeissään monia tunteja päivässä. Kuitenkin koirat pääsevät usemman kerran ulkoilemaan ja metsäänkin juoksemaan. Ne jotka on kovasti huolissaan näistä koirista ja sitä mieltä ettei koiran oikea paikka ole poliisin kanssa työssä, oletteko ikinä miettineet, että miten paljon vaikeampaa poliiseidenkin työ olisi ilman näitä koiria? Koirat ovat auttaneet rikollisten jäljittämisessä ja ties missä.

Itse näin alkuviikosta KodinTerran ja abc:n pihalla poliiseita ja niiden koiria, enkä voi oikein muuta sanoa kuin, että koirat olivat hyvä kuntoisia ja aivan mahtavaa seurata miten innoissaan koirat tekivät ohjaajilleen töitä.

Ilman koiria, olisi myös monet kadonneet löytyneet menehtyneinä, koirista on ollut suuri apu myös kadonneiden etsinnässä. Itse ainakin arvostan suuresti näitä koiria.

Toinen asia josta käydään kiivastakin keskustelua on koiran häkittäminen työpäivän ajaksi.
Itse olen ainakin sitä mieltä, että jos koiralla on taipumusta syödä koko asunto, on koiran parempi olla häkissä sen muutaman tunnin, kuin olla vaarassa, kun pahimmillaan pistelee poskeensa koko irtaimiston. Pienempi paha muutama tunti häkissä, kuin tuhota koko kämppä ja aiheuttaa itselleen vaaraa. Edellyttäen tietysti, että häkistä on tehty koiralle kiva ja turvallinen paikka, eikä sitä ole häkitetty, kun ei ole totellut tai tehnyt muuten jotain pahaa.

Meiltä löytyy iso häkki, mittoja en muista, mutta myös Rocky mahtuu siellä seisomaan ja kääntymään hyvin. Tosin meillä ei ole koirat olleet juuri koskaan yskin häkissä, Misu ollut pari kertaa juoksujen takia vanhalla kämpällämme, kun ei ollut vielä viritelmiä pitää koiria erillään. Mutta Misu ei stressaa häkissä, ottaa rennosti.

Meillä on myös koirien huoneessa häkki jatkuvasti auki, koirat saavat mennä häkkiin jos haluavat rauhoittumaan. Pääasiassa Misu siellä oleskelee, kun haluaa rauhassa olla, Rocky menee yleensä makuuhuoneeseen.

Sunnuntaina treffataan taas Sini&Hikka, tällä kertaa me ihan oikeasti mennään tottistelemaan eikä vain kävelemään ympäri kirjuria. Sinin nakitin jo kuviakin ottamaan, joten jos sunnuntaina saisin pitkästä aikaa kunnon treenipostausta.

Toukokuussa on Tampereella SPL:n jalostuspäivät uroksille, koiria ei testata ja arvioida pisteillä, vaan jokainen joka on paikan päällä voi tehdä oman arvionsa koirasta. Ainoa edellytys koiralta on, että se on saksanpaimenkoira, rekisteröity ja terveyskyselyyn vastattu. Käydään läpi suojeluharjoitus ja toimintakyky. Samanapäivänä tosiaan on mahdollista testauttaa oma koiransa onko siitä suojeluun. Mietin olisinko Rockyn vienyt, mutta njääh... Mä olen niin arka, että taidan itse pyörähtää paikan päälle katsomaan ilman koiraa. Tampere ei kuitenkaan ole kaukana joten miksikäs ei. Onko joku muu ajatellut mennä, koiran kanssa tai ilman?

Näihin sanoihin, hyvää viikonloppua ja nauttikaa vapaista minunki puolesta, itse olen huomisen ehtoon töissä. Plaah...
Niin ja uusille lukijoille tervetuloa seuraamme!


tiistai 12. maaliskuuta 2013

Huhuu, kevät?

Hetken enteili kevään merkkejä, tänään ne pienetkin toiveet keväästä olen voinut heittää pois.
Lunta tullut useamman tunnin ajan kiitettävän määrän, tietää lumitöitä viimeistään huomiselle aamulle. Uhoshan säätiedottaja jopa 20cm lunta. Oi kevät, missä olet?

Kuten kuvasta voitte nähdä, sunnuntaina oli kylmä, mutta upea ilma. Kävin Rockyn kanssa treffaamassa työkaveriani ja hänen saksanpaimenkoira Hikkaa. Puhe oli ollut tottistreeneistä, mutta ilman ollessa noin hieno, tehtiin pieni remmilenkki jotta koirat tottuu toisiinsa ja nähdään mitä ne "ajattelee" toisistaan. Näytti kaikki ihan hyvältä ja mentiin suurelle aukeelle päästämään koirat irti, katsoen vähän ympärille näkyykö muita koiran ulkoiluttajia. Koirilla tuntui synkkaavan ihan hyvin, Rocky oli normaali dominoiva itsensä.

Olen sairaslomalla vielä huomisen päivän, Rocky ilmaisi tänään tekemisen puutteen varsin hyvin. Istui jatkuvasti niin, että oli tv:n edessä tai jossain muualla, kunhan vain se huomataan. Anovasti pyysi katsellaan tekemään jotain. Pienen lämmittelyn jälkeen lähdettiin järkyttävään lumituiskeeseen vedettämään koiraa, saa töitä ja purettua energiaansa.
Talvessa ei mitään vikaa, mulla on vain järkyttävä halu päästä aloittamaan tämän vuoden jälkikausi.
Lähetin myös liittymis halukkuuteni Porin Palveluskoiriin jotta on joku kenttä joka on vapaassa käytössä vaikka siellä olisi kursseja tai kenttä varattu jollekkin seuralle. Siellä on jäsenille varattu oma alue jos on kokeita tai muuta järjestetty kentälle. 
Kentältä löytyy kattavasti PK- esteetkin ja jäsenyys ei ole kuin 15€ / vuosi, ei mielestäni paha, kun on käytössä kentän rajaton käyttö vaikka ympäri vuoden. 


lauantai 9. maaliskuuta 2013

Selkäkuvaus

Eilen oli tosiaan kauan odotetut selkäkuvaukset. Selkäkuvien lisäksi piti kuvata vielä lonkat ja kyynäreet, mutta oli tapahtunut jonkin sortin väärinkäsitys ja Ventelä oli varannut ajan vain selkäkuviin.
No eihän sillä nyt niin väliä, kun lonkat ja kyynäreet on kuitenkin jo kuvattu.

Hieman ennen kymmentä saavuttiin paikalle ja siinä samassa yksi koirakin menikin jo sisään kuvauksiin. Otin Rockyn autosta jotta ois käyny tarpeillaan, kyllähän sen oli pakko hieman merkkailla.


Rocky oli vuorossa viimeisenä, eka punnittiin ja sitten odoteltiin, että Serra tulisi heräilemään ja Rocky taas saisi nukahtaa. 

Sitten olikin Rockyn vuoro saada piikki, Ventelä kuunteli ensin sydämmen ja antoi vasta sitten piikin. 
Eikä siinä kauaa mennyt, kun koira tippui ja nukahti. Sen jälkeen alkoikin piinaavaa odotus...


Kun Rocky oli saatu kuvattua, kannettiin se takaisin odotushuoneeseen, siinä se kyljellään röhnötti aikansa. Ehdittiin hyvin katsomaan tulokset ja maksamaan, eikä senkään jälkeen pitänyt mitään kiirettä ylös nousemisen kanssa. Taikasana "mennään" sai koiran jaloilleen, tosin hyvinkin haparoiden.


Rocky oli tosiaan viimeinen joka kuvattiin ja ensimäinen jonka kuvat katsottiin, voi luoja, hyvä ettei jalat pettänyt alta, kun kävelin katsomaan kuvia ja kuuntelemaan Ventälän tuomio...
Nopealla vilkaisulla kaikki näytti ihan hyvältä, mutta toisaalta, enhän mä niistä paljoa ymmärrä.

Ristiselkä ja lanneranka puhtaat, selän korkeimassa kohdassa pienet piikit jotka on Ventelän mukaan normaalia ton ikäisellä saksanpaimenkoiralla. Kuvat lähtee kennelliittoon josta Ventelän sanoi, että saattaa tulla spondyloosa ykkosenä takaisin, mutta ei välttämättä, aika rajatapaus tuleeko puhtaana vai ykkösenä. Nyt on toteutettu se, mitä olen viimeiset pari vuotta miettinyt, hyvä tietää ettei siellä selässä mitään sen vakavampaa ole ja nuorempana jos olisi kuvattu, tuskin niitä piikkejäkään olisi ollut. Ja kuvista, kun katsoin niin oli aika pienet. Nyt odotellaan sitten kennelliiton virallista lausuntoa kuvista, sen näkee sitten tuleeko ykkösenä vai puhtaana.

Rocky olikin koko eilisen päivän krapulassa, tänään taas normaali oma itsensä.
Aamulla mentiin heti -15 pakkaseen tunnin lenkille, aurinko lämmitti mukavasti ja haaveet keväästä sekä jälkikauden korkkaamisesta on suuret.

Huomenna mennään heti aamusti työkaverini ja hänen koiransa kanssa treenailemaan, kamera mukaan jotta saisi treenikuvia ja lisäiltyä myös tänne.
Oli pakko ostaa tänään Mustista ja Mirristä! Halvalla lähti.

Ja loppuun sanon vielä, että olen pahoillani mahdollisista kirjoitusvirheistä, en itse niitä huomaa aina vaikka kuinka monta kertaa lukisin tekstin läpi.

torstai 7. maaliskuuta 2013

Vielä viimeiset mahdollisuudet

Nimittäin toivottaa meille onnea ja pitää peukkuja! Tarkoitan siis huomista kuvaus reissua.
Jännittää hirveästi mitä Ventelä sanoo selästä, vaikka koira ei ole ikinä selkää millään tapaa oireillut, joten tuskin ainakaan mitään kauhean vakavaa siellä on.

Aamulla startataan pihasta siinä vähän ennen yhdeksää, onneksi on sentään ajoissa, muuten voisin olla aika hermona odottelusta.


Tänään nautittiin heti töideni jälkeen ihanasta, mutta tuulisesta säästä. Aurinko paistaa yhä edelleen ja lämmittää mukavasti.
Taas antaa kevään merkkejä. Tosin, kun katsoo ilmatieteenlaitoksen sivuilta säätä, voi melkein taas unohtaa kevään. Aikamoisia pakkasia luvattu.

Onko muuten ulkoasu ihan liian leveä jonkun näytölle?


Kuten on varmaan tullut harvinaisen selväksi, Rocky on rakastunut patukkaan.
Se on valmis tekemään kaikkensa saadakseen sen, olenkin tänään saanut nauttia purukaluston osumista.
Yritin Rockylta huomaamatta laittaa patukan hetkeksi puuhun, jotta minä säästyisin iskuilta ja 35kg painoiselta koiralta joka hyppii lähes syliin.
"Anna, anna, anna, anna, mä tahtooo!!!"


Jopa kusella oltaessa on patukka oltava mukana...
Loppu huipennuksesi video..