maanantai 29. huhtikuuta 2013

Kultajuhlat & Bye Bye Rocky


^Noin neljän min jälkee alkaa oikeesti tapahtua.


Siinä pari kuvaamaani videota lauantain kultajuhlista. Olihan sinne pakko mennä, varsinkin, kun esiintyjinä oli Remix!, Poju, JVG ja Olli Lindholm. Kuultin Pojun uutta matskua, ei paskempaa etten sanois. Jengiä oli n. 20 000 paikalla. Juuselakin samannäköinen mitä silloin nuorempana, kun vietettiin paljon yhdessa aikaa.
Jatkot oli meillä, Sini ja Sami tuli istuskelemaan iltaa, grillailtiin, juotiin ja pidettiin hauskaa.
Loppu yöstä laumanjohtaja halaili pönttöä...

Sunnuntaina oltiin aika koomassa, iltapäivällä anoppilaan ja autopestiin samalla, ehtoolla vähän klapitettiin puita, siinä se olikin. Ei kyllä tullut mieleenkään, että oltaisiin lähdetty metsälle rämpimään sunnuntai aamusti kuten oli ollut puhetta aiemmin.

Havuja perkele!
kuva: yle
Vein Rockyn tänään ennen kuin kouluun lähdin Erjalle, sai olla tarhassa ja ukon isä kävi sen kanssa metsällä. Iltapäivällä hain tuon itkuiitan kotiin... Huomenna se sitten lähteekin Raumalle muutamaksi päiväksi. Ihanaa, kun on ihmisiä joille voi hyvillä mielillä luottaa koiransa. Vietetään hetki arkea yhden koiran voimin, tulee varmaan taas kummallinen olo jossakin vaiheessa.

Lähettiin kuitenkin käymään vielä ehtoolla Sinin ja koirien kanssa metsälenkillä, tuolla on Porin korkeimmat kohdat ja kyllä huomaa, koira väsähtää ihan erilailla, kun on kunnon mäkiä joita juosta ylös ja alas.

Ja nyt jatkuu yhden parhaimmista leffojen katsominen, I Am Legend.



Misu ottaa lepoo

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

BH- kokeenne on...


Jep, pari viikkoa sitten ilmoitin meidät bh- kokeeseen, tänään se koitti. Monta kertaa mietin jänistänkö vai mennäänkö. Kyllä me sinne sitten mentiin, yllättävän vähän jännitti vaikka yleensä jännitän kaikkia tilanteita ihan hemmetisti. Toki hymyillä en juurikaan ehtinyt, hyvä jos muistin hengittää suorituksemme aikana.

Rockylta eivät löytäneet sirua ollenkaan, jonka vuoksi kilpailukirja jäi tuomarille. Käydään Lindalla katsomassa löytääkö se, jollei niin täytyy siruttaa uudelleen. Arpaonni osui niin, että oltiin heti ekassa parissa ja aloitettiin liikkeillä. Eipä kovin hyvä tunne tullut käveltäessä kentälle.

Pariksi saatiin pari vuotias belgianpaimenkoira, malinois narttu.

No tosipaikan tullen koira oli täysin muuli, sitä ei kiinnostanut hevonvittuakaan mitä mä sille sanoin, seuraamisessa ei ollut katsekontaktista juuri tietoakaan, kulki kyllä vierellä ja joskus saattoi vilkaista. Vauhdin siirrossa heräsi, mutta hitaassa laski taas. Tässä vaiheessa aavistelin ettei tulla koetta läpäisemään. Jäävät, noh, istumaan menossa meni hitaasti ja valahti loppujenlopuksi maahan. Maahan meno oli ihan ok, luoksetulo oli tuomarin mukaan nopea, mun mielestä hidas, se pystyy parempaakin. Tietysti se ilmaisi miten paljon sitä kiinnostaa juoksemalla ohi haistelemaan nurmikkoa, tuli kuitenkin sivulle käskyn saatua. Suunnattiin sitten paikalla makuuseen joka on ollut se piru, kyttäsin ukkoa koko ajan ja sen reagtiota pysyykö piski siinä vai ei. Malikan ottaessa luoksetuloa, suljin melkein silmät ja hoin päässä "pysy, pysy..." Se pysyi! Paikalla makuu olikin ainoa hyvä asia koko kokeessa.

Paikalla makuu ollut epävarmin, seuraaminen varmin, paikalla makuu erinomainen, pari osiotta puuttelisia ja siinä vaiheessa tiesin ettei läpi mennä. Tuloksena oli siis hylätty ja ihan ansaitusti.

Parimme, malinois ei myöskään päässyt koetta läpi, sen seuraaminen oli yhtä muulimaista kuin Rockyn ja nousi paikalla makuussa.

Rocky taisi olla ainut uros ja en tiedä oliko jollain juoksut, koska koira ei ollut kuulolla ollenkaan, koira oli mielentilassa mua ei hevon veetä kiinnosta tehdä sitä mitä haluut, mutta voin tässä sun vieressä muodonvuoksi kulkea.

Tuomari kyllä sanoi, että molemmista koirista näkee, että ne osaa ja niiden kanssa on treenattu, mutta näin tänään.

Jep, pettymys on suuri, koira on toiminut treeneissä todella hyvin. Lindalle ja joukoille suuren suuri kiitos tuesta ja tsempistä jatkoon, ilman teitä ei oltaisi nyt tässä pisteessä, että olisin meidät edes kokeeseen ilmoittanut.  Nyt me koitetaan keksiä miten koira saadaan toimimaan koepaikalla samallalailla mitä treeneissä, herättely vaiheessa toimi ja otti kontaktia, kentällä ei tietoakaan siitä.

Nyt me ollaan yhtä kokemusta rikkaampia ja seuraavaksi jatkuu treenit, mennään harjoittelemaan koetilanteita möllitokon ja bh:n merkeissä. Viimeistään syksyllä yritetään uudestaan, ei saa lannistua.

Raumalaisille Porilaisille onnea Suomen mestaruudesta, patasydäntä ei tältä kirjoittajalta löydy. Raum o Raum.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Uusi viikko, uudet kujeet

Laumanjohtajan paikat on jumissa, koko viikonloppu mennyt pihatöitä tehdessä. Minä vaihdoin myös ihan itse oman autoni renkaat, en tarvinnut miestä muuta kuin neuvomaan alkuun, ja toki se avoi mutterit alkuun, kun oli muuten ihan hemmetin tiukasti kiinni. Selkä tykkäsi hunajaa siitäkin touhusta. Ja siis selkä on mennyt paskaksi, kun muutama kesä sitten tipuin hevoseni selästä äärimäisen pahasti, silloin en viikkoon juuri kävellytkään.

Tänään oli taas paluu arkee ja se prkl maanantai, kouluun saapuessa opettaja totesi minut nähdessäni, että sitä ollaan vissiin väsyneitä, aijaa ihan tosi. :D Ja ei mitään, unenpöpperössä kävelemään raksan puolelle, suti käteen ja maalaamaan ikkunanpieliä. Paikat kiittää ja kuittaa.


Kaikesta huolimatta, silmät puoli kiinni paineltiin treenaamaan.

Ei kai niistä ihmeempiä, pienen haloo mä oon täällä - palautuksen jälkeen koira piti kontaktin. Kuulolla se oli kokoajan, kontakti haahuili vain. No ehken itsekkään ollut kovin hyvässä vireessä.

Tehtiin Bh- kaavio ja se paikalla makuu. Eipä tuottanut juurikaan ongelmia, hienosti pysyi piski paikoillaan.
Kun vain luottaisi omaan ja koiran tekemiseen enempi niin hyvää tulee.

Aitaverkotkin saapui tänään, seuraavaksi ruvetaan mittailemaan ja tekemään alajuoksut, jos viikonloppuna olisi edes osa aidasta pystyssä? Toivoa saa.


Sain hampaasta niveliin, voin kertoa, että hieman kirpaisi! Mikäs siinä, kun piski motivoituu patukasta ja käy kuumana siihen. Eipä tarvitse namilla palkkailla, paljon antoisampaa palkata leikillä ja taistelulla kuin jollain säälittävillä nakeilla.
Kivasti pussittaa pari kokoa liian iso liivi. Mahtuu ainakin vaatetta alle! :D

Karvanlähtö alkanut, miten muilla?

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Kesä saapuu, kuten käärmeetkin


Sinellan kanssa eilen ollaan raivattu tarhan paikkaa, sekä kuusenoksia kanniskeltu tieltä pois. Jestas, että niitä onkin paljon! Tänään on roudattu samaisia kuusia myös, tällä kerta ovat päässeet palaamaan iloisesti. Naapuri tuli sanomaan, että polttaa oksia ja jos on jotain poltettavaa niin sinne vain, no onhan sinne koko päivä roudattu kuusen oksia, iloisesti palaa. Nyt ei enään jaksa, huomenna jatkuu.

Ennen kuin ruvettiin rahtaamaan noita oksia, käytiin Sinellan, Sinin & Samin ja heidän koirien kanssa metsällä. Tuli todettu, että sinne metsään emme enään mene, ehkä syksyllä sitten. Oli tarkoitus hetkiksi pysähtyä tuulettomaan ja aurinkoiseen paikkaan, katsoin kiven viereen ja totesin, että tuossa on käärme. Sami tuli katsomaan myös ja jep, rantakäärmeeksi osottautui. Äkkiä koirat kiinni ettei vaan juokse sinne, tuli siinä samalla mieleen, että taisin viime kerralla tokasta, että siinä on varmaan joku käärmeen pesä, en tainnut ihan väärässä olla.

Takaisin päin tullessa napattiin koirat hetkeksi kiinni jotta ratsukko pääsi ohi ihan rauhassa. Siitä jatkettiin sitten matkaa, Rocky ja Jemma hienosti polulla, loput koirat meni pusikoissa ja ihmeteltiin, kun kolme koiraa katsoo maata ja yht'äkkiä jokaisen pää nousee hätäseen ylös. Sami meni katsomaan, kun koirat saatiin pois ja ihan jumalaton sihinä kuului, minä "käärme-experttinä" menin katsomaan kumpi se on, se oli se perkeleen kyy. Ja kiukkunen olikin, hyi helkutti mitä sihinää se päästi. Koirat katottiin läpi ettei näy mitään puremaa, kai se oli ensin hyökännyt varoitukseksi ennen kuin puree. Ja minä olen se joka pelkää käärmeitä kuollakseni ja uskalsin mennä katsomaan. Noh, enään ei kyseiseen metsään koirien kera mennä. Naapuri tuossa sanoikin, että siellä on aina ollut ihan helkkaristi käärmeitä. Juu kiitos ei enään.


torstai 18. huhtikuuta 2013

Tarha talkoot alkakoon!




Useaan otteeseen, useita tunteja koneen ääressä, googlea käyttäen istunut ja viettänyt aikaa etsien koiratarhaan sopivaa verkkoa. Pari päivää sitten löysin yhden sivuston jossa halvin oli 120€ / rulla, eilen otin projektiksi selailla taas jos sattuisi löytymään vaikka jonkun nurkilta verkkoa. Kas kummaa, päädyin sattumalta takaisin tuolle sivulle jossa oli verkkoa 120€, tällä kertaa tosin löysin äärimmäisen halpaa verkkoa ja melkeinpä samaa tavaraa mitä tuo kalliimpikin, ainoa ettei verkon silmäkoko suurene ylöspäin. Mutta entä sitten?

Verkko on 180x30m, olisin toki mieluiten ottanut kaksi metristä, mutta eiköhän nuo tuossa 1.8metrisessä pysy, kai? Hintaa yhdellä moisella rullalla on 70€! Oli pakko ottaa suoraan kaksi rullaa, kun halvalla lähti! Täältä ei saa mistään edes yhtä rullaa samaan hintaan mitä tuossa tulee postareineen per rulla, hintaa kahdelle rullalle postikuluineen tuli 170€, ei paha! Ja ottaen huomioon, että tuossa 30metriä per rulla verkkoa, kun ne joita olen kytännyt on maksimissaan ollut 25metriä. 

Nyt on verkot tulossa, vielä pitäisi tuo pelto myllätä, halukkaat voi ilmoittautua talkoisiin kommenttilootaan. ;D 

Mikäli kaatosade tuosta ehtooksi edes hieman laantuu, painellaan Sinin kanssa mettään tallaamaan jälkeä koirille. Huomenna taas on Lindalla treenit, loppurutistus! 

Ja koska saan viettää viikonlopun aika rauhassa koirien kanssa, olen aatellut mennä klaaraamaan tuota peltoa, heittämään edellisten asukkaiden rojut hus pois jotta koiratarhan teko rupeaa edistymään edes jollain tapaa. Lupaan, että saatte seurata meidän projektia jotta hahmotatte samalla millainen on tulossa, sisätilathan koirat saavat vanhasta ulkosaunasta joka pysyy talvellakin muuten yllättävän lämpimänä.


tiistai 16. huhtikuuta 2013

Jälkikauden avajaiset


Kuten otsikosta voitte päätellä, tänään oli meillä jälkikauden avajaiset.
Pieni sade ei meitä lannistanut, vaan hyvillä mielillä lähdettiin kohti metsää ja tallaamaan koiralle jälkeä.

  • 60 min vanha
  • kaksi kulmaa
  • 310m pitkä
  • nakkeja harvakseltaan
  • olosuhteet: vesisadetta
Tämä oli siis meidän ensimäinen metsäjälki, ennen ollaan vallan pelloilla jäljestetty, mutta koira toimi yhtä hyvin vaikka maasto olikin hankala kulkuisempaa mitä pellolla. Tuli myös todettua ettei koira tarvitse jäljellä makkaraa. Sekin on todettu aikoja sitten, että koira jäljestää paremmin mitä vanhempi jälki on. Hieman piti pariin otteeseen koiran vauhtia himmata, mutta muuten hyvin pari hukkaamista lukuunottamatta, hukattua jäljen, teki hienosti töitä löytääkseen sen uudelleen, ei tarvinnut juurikaan avustaa koiraa millään tapaa. Työskentelee jäljellä hyvin, nenä pysyy maassa ja tuhina vaan kuuluu.

Odotellessa, että jälki vanhentuu, otettiin vähän tottista parin vapaa päivän jälkeen, kontakti pysyi kivasti ja paikalla makuu oli ihan ok, meinasi kerran nousta, mutta siinä se. Tuttujen koirien kanssa tämä onkin tuottanut hankaluuksia, vieraiden koirien kanssa ei ongelmaa.

Kiinnostaako ketään jos yritän videota ottaa jälkitreeneistä joku kerta? Vai onko liian ykstoikkoista kattoa, kun koira vaan menee nokka pitkin maata?

Seuraavaksi projektiksi tulee ilmaisut, ihan hyvillä mielillä rupean niitä ottamaan, Rocky on fiksu ja nopea oppimaan. (Fiksuudesta kertonee, kun piski oppi avaamaan ikkunatkin...)

Olen ylpeä koirasta ja ennen kaikkea itsestäni, tämä treenimotivaatio joka löytyy on ihan hurja. Toivottavasti se vielä palkitaan.



maanantai 15. huhtikuuta 2013

Sadepäivän aktivointia

Tämän päiväinen metsälenkki jätettiin väliin ilman ollessa aika karmea, vettä sadellut koko päivän enemmän ja vähemmän, nyt on tuulikin yltynyt aivan järkyttäväksi. Ollaan keksitty erilaisia aktiviteettejä koirille sisällä jottei kovin tylsää iske. Ohessa video yhdestä aktivoinnista.

Ilmoittauduin juuri kuunteluoppilaaksi Esa Tapion tottelevaisuusseminaariin, koiran kanssa en uskaltautunut ilmoittautumaan eikä ilmeisesti oltaisi edes päästy enään koirakkona osallistumaan, eiköhän kuunteluoppilaanakin jotain saada irti! Kyseinen luento on 21.4 joten silloin tulossa tarkempaa postausta siitä.

Elämme muutenkin jännittäviä aikoja, etenkin laumanjohtajan osalta, perhosia lentelee vatsassa pelkästä ajatuksesta. En paljasta teille vielä mitään, kaikki aikanaan. Huh...




sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Kevättä rinnassa

Misu juoksee ja Rocky on sekaisin, yrittää hypätä selkään, mutta saa turpaa. Vielä emme elä aikoja, että koirat pitäisi pitää erillään. Tämä vain vahvistaa, että Rocky lähtee pikajunalla johonkin tärppien ajaksi jos se on nyt jo kerran näin sekasin. Ihanaa kuunnella piippaamiista ja sen jälkeen ärinää.

Kaiken tämän hullun myllyn keskellä, kävin tänään Rockyn kanssa tapaamassa Siniä ja Samia sekä heidän koiria. Aamulla viestiteltiin ja päätettiin lähteä metsälle, ihana aurinkoinen ja lämmin sää.
Pari tuntia me käppäiltiin ja seisoskeltiin heittäen keppiä koirille tai antaen niiden muuten vain juosta. Kilometrejä sport trackerin mukaan tuli n. 5km, mutta unohdin alkulenkistä laittaa sen päälle.
Auringon lämmittäessä ja lintujen visertäessä mieli lepää, kiva katsoa samalla miten koirat nauttii!

Vähän puhuttiin, että mentäisiin huomenna myös ja mahdollisesti pieni eväsretki tehtäisiin siinä samalla, ah ihanaa.

Kuvat kertoo enemmän, joten enjoy.








Mukavaa alkavaa viikkoa ja kevättä! Kesä on pian täällä!

torstai 11. huhtikuuta 2013

Kakara täyttää taas vuosia



Niin se aika vain vierähtää, pieni kakara täyttää tänään jo 4vuotta! Vastahan se meille tuli, tai siltä se ainakin tuntuu. Kesäkuussa tulee neljä vuotta yhteiseloa Rockyn kanssa. Eihän tämä taival ole ollut aina niin ruusuista, mutta todella antoisaa. Juhlistimme synttäreitä treeneillä ja kaverien kanssa leikkien.

Käytiin eilen myös treenailemassa vähän eri kokoonpanolla mitä nyt nämä pari viikkoa. Roksun kanssa aloitettiin paikalla makuulla ja ei tuottanut mitään ongelmia. Rocky ei välittänyt yhdestä räyhäävästä seefferistä tuon taivaallista. Erityisen tyytyväinen olen paikalla makuuseen.

Noutokin sujuu joka kerta hieman paremmin.

Tänään tosiaan oltiin parisen tuntia treenailemassa ja koirat sai hieman temmeltään keskenään. Seuraaminen oli iha ok, paikalla makuu ok, joka on muuten koiralle huomattavasti vaikeampaa kun on tuttuja koiria. Huomenna sovittiin, että mennään metsälle käppäilemään koirien kanssa.

Elisa, Rocky & Hikka


Loppuun pari kuvaa pennusta tähän päivään.






2 vuotta sitten
2013

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Elämän pienetsuuret ilot

Nouto on ollut tähän asti päänvaiva, veemäinen ja turhauttava asia ohjaajalle.
Kuitenkin, kun viitsii nähdä vaivaa ja aikaa, alkaa se tuottamaan tulosta.
Noudon opettelusta oli tullut turhauttavaa ja typerää, kuitenkin kisatavoitteet ja halu, ovat antaneet motivaatiota treenata, myös turhauttavaa noutoa, joka on ruvennut muuttumaan itseasiassa aika kivaksi.

Ymmärrän nyt, miten hienolta jonkun muka vaikeaksi ja mahdottomaksi tuntuvan liikkeen onnistumiset pikkuhiljaa tuntuu. Nouto ei ole enään yhtä tuskaa tuottava liike. Kaikki on aikalailla ohjaajasta ja sen metodeista kiinni, jos et itse tykkää ja turhaudut, taatusti koira tekee samoin.

Patukasta on tullut valtavan hyvä palkkaus väline, en tarvitse nameja palkaksi, riittää, että koira saa leikkiä ja taistella patukan kanssa. Patukalla viretasokin nousee huomattavasti paremmaksi ja kaikki tekeminen on mukavempaa. Koira on ymmärtänyt ettei se saa patukkaa ennen kuin sen kapula tuodaan mulle, nyt se tuottaakin tulosta. Onhan se vielä vähän nihkeetä, mutta pääasia ettei koira koe kapulaa enään niin vastenmieliseksi vaan se ottaa sen maasta suuhun ja tuo mulle.

Ehkä nouto olisi pidemmällä jos en olisi aiemmin itse turhautunut heti ja olen ehkä vaatinut koiralta liian aikaisin liikaa.

Kun treenit alkaa sujumaan odotetusten mukaisesti, antaa se motivaatiota jatkoon ja toivon kipinöitä mahdollisten kokeiden debytoimisesta. Olen miettinyt itselleni toista harrastuskoiraa, koska Rockysta ei ole muka siihen ollut. Voin kumota moisen ajatuksen oitis. Mihin minä muka pissakakkarallia tarvitsen, kun on koira joka on sen vaiheen ohittanut ja jonka kanssa on oikeasti kiva harrastaa.

Ehkä ahkeruus ja into palkitaan vielä jonain päivänä hyväksytyllä tuloksella. Se voi olla lähempänä kuin koskaan, tai yhä yhtä kaukana.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Kenttätreenit

Käytiin tänään ekaa kertaa PPKKn kentällä, tein Bh- kaavion kokonaisuudessaan ja otin A- esteitä ja estehyppyä. Estehypyt oli piski selvästi unohtunut, no enhän mä ole niitä ottanut tuon kanssa varmaan miljoonaan vuoteen joten ilmankos. A-esteillä ajattelin, että joudun avustamaan ja huokuttelemaan koiran yli, mutta koirahan meni intoo piukassa. Metrisen esteen yli meno oli vähän nihkeetä, ei me silti olla koskaan otettu niin korkeeta. Parin toiston jälkeen siitäkin meni hienosti.

Noutokin rupeaa sujumaan, heti koira ei kapulaa ota vaan tarjoaa kaikkea muuta, mutta kun ei patukkaa saa ennen niin pienen piippausten jälkeen ottaa kapulan ja pitää. Jes.

Ystäväni on tulossa ensi viikolla Porissa käymään ja lupaili lähteä mukaani kentälle kuvailemaan hieman. Joten mahdollisesti parempi treenipostaus tulossa.

Mukavaa alkavaa viikkoa jokaiselle!



lauantai 6. huhtikuuta 2013

Hampaan jäljet sormessa..

Takaa, että treenit ovat onnistuneet? Tänään kyllä.

Oi kesä tule jo...
Aamulenkin jälkeen jäin ulos tottistelemaan Rockyn kanssa. Otettiin ihan perus liikkeitä, luoksetulossa piski on ruvennut tulemaan suoraan sivulleni, oi miksi? Ennen se tuli eteen, mutta nyt se ryntää sivulle, enkä ole moista tuolle edes opettanut. Tai sitten se tulee eteen, pysähtyy ja heti sen jälkeen siirtyy sivulleni. Vai onko tämä taas sitä niinsanottua ennakointia jota piski tuppaa harrastamaan?

Vastenmielisen kapulan vuoro oli seuraavaksi, no alkuun tuo näytti taas siltä, että kapulatreeneista ei tule sitä hevon veetäkään. Piski otti kädestäni patukan ihan ok, pari kertaa meinasi räkästä pois, "pidä" käskyllä piti. Muutama kerta tehtiin näin ja päätin vaikeuttaa harjoitusta, ainakin henkisesti Rockylle se vaikeutui. Koira oli sivullani, pistin kapulan piskin eteen maahan ja sanoin hae. No se häsäsi siinä kapulan ympärillä, kehuin kuitenkin heti, kun se edes arvovaltaisen katseensa käänsi kapulan suuntaan. Tätäkin tein aikani ja pienen painostuksen jälkeen, se perkeleen piski otti sen kapulan suuhunsa ja piti! Liikuin taakse päi, koira tuli kapula suussa mukana, pysähdyin, koira istui. Piski näytti siltä, että ihan justiinsa moisen kammotuksen räkäsee suustaan pois. Hah, tällä kertaa minä olin fiksu ja ennakoin pidä käskyllä ja piski piti. Tarrasin kapulasta ja sanoin irti. Patukka kainalosta ja megabileet, jonka seurauksena sormessani on hampaan jäljet. Treenit lopetettiin tähän, koira teki juuri sen mitä siltä vaadin. Tiedän, että voin jatkossa vaatia siltä kapulan ottoa maasta, myöhemmin toivottavasti se jopa noutaa sen.

Porin palveluskoirilta tuli vihdoin odotettu kirje, lasku jäsenmaksusta! Jes, pääsemme kentälle treenaamaan, tietää A- esteen opettelua ja hyppyjen treenamista lisää.


torstai 4. huhtikuuta 2013

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Kennelliiton virallinen lausunto

Spondyloosi 1, lievä oli tulos jona selkäkuvat tuli kennelliitosta. Tämä oli ihan odotetavissa ja tietää mistä johtuu. Selässä ei kuitenkaan mitään vakavaa ollut, pienet piikit selän korkeimassa kohdassa, jotka Ventelän mukaan tosiaan ihan normaalit tuon ikäisellä sakemannilla. Nuorempana olisi tod.näk tullut puhtaana. Ristiselkä ja lanneranka oli tosiaan puhtaat.

tiistai 2. huhtikuuta 2013

The German Shepherd Dog- Remember the Name

Opiskelut alkoi tänään, täytyy myöntää, että hieman outoa istua koulun penkillä sitten muutaman vuoden.
Kesälomaa on heinäkuussa hetki, no, onpahan ohi nopeammin, kun suoritan koulun aikuisopiskeluna, ei tarvitse istua koulussa kolmea vuotta. Täytyy vaan pitää oma motivaatio yllä eikä päästää opiskelua retuperälle, jospa tämä ala kiinnostaisi enemmän mitä aikoinaan opiskellut tarjoilian opinnot jotka jäivätkin kesken.


Oireista päätellen Roksulla on nenäpunkki, huomenna, kun saan lukujärjestykseni, soitan ell ja pyydän ainakin lääkettä molemmille piskeille. Pitää Misu lääkitä siinä samalla. Misukin on muuten ihan ok, välillä vähän parempia päiviä ja välillä vähän huonompia, ontunut se ei ole nyt kovinkaan paljon.

Salaperäisesti mainitsin pari postausta sitten mahdollisista poikasista, nyt uskallan jo täälläkin asiasta mainita. Perjantaina on naaraalla LA ja jotakin sieltä on ainakin tulossa, paino noussut ja vauvakumpu näkyvillä. Kyseessä on gerbiilinpoikasia, suurinosa ei varmaan tiedäkkään, että kasvattelen gerbiileitä, toistaiseksi vielä epävirallisesti, mutta kasvattajakokeesta olen jo teoriaosuuden suorittanut hyväksytisti, vielä on käytännönkoe edessä, jonka näiltä näkymin suoritan toukokuussa. Mikäli se koe menii läpi, toivon mukaan lähitulevaisuudessa saadaan poikueet nimen alle. Poikasista odotan ihan lupaavia natiaisia, mikäli yhtään tulevat vanhempiinsa. Vanhemmat ovat näyttelyissä ihan hyvällä menestyksellä pärjänneitä. Molempien puuteita on täydennetty puoliso valinalla. Kokoa lisää toivotan isältä ja emältä taas parempaa väriä, molemmilla on luonteet hyvät ja terveitä. Isällä hollantilaista verta taustaulla. Mikäli haluat tietää lisää tai olet kiinnostunut, voit laittaa meiliä noorangerbiilit(a)gmail.com tai nnopa(a)hotmail.com
pullat uunissa