lauantai 31. joulukuuta 2016

Se on tässä

Pitkästä aikaa istahdan ajan kanssa blogin ääreen ja avaan teksti sivun. Joulun jälkeen ei ole oikeastaan tehnyt edes mieli istua tähän ja alkaa kirjoittamaan tekstiä. Vieläkään en oikein tiedä saanko mitään järkevää aikaiseksi, mutta toisaalta haluan jo päivittää blogia, kertoa hieman kuulumisia ja lisätä kuvia joita on nyt tullut otettua rutkasti. Lumesta emme ole saaneet nauttia, emmekä liiemmin pakkasistakaan, säätiedoitus onneksi lupailee vihdoin ilmojen viilentymistä ja lunta. Pari päivää sitten otetuista kuvista ei tiedä onko ne otettu kesällä vai talvella. Jouluna vitsailin, että oli juhannus tai joulu, sää on sama. En ala jaarittelemaan menneestä vuodesta, teen siitä ihan oman postauksensa jossa keskitytään asiaan syvällisemmin.

Olemme treenailusta pitänyt hieman lomaa, mutta tänään treenasin nopeasti junnut ennen paukuttelun alkamista jotteivat hyppisi illalla seinille. Yritetään keksiä sisälle hieman aktivointia jos meno alkaa käymään liian hurjaksi. Tara on edennyt ihan kivasti ja oikeastaan vasta videolta katsottuna seuruukin näytti paremmalta miltä se tuntui siinä hetkessä. Onhan siinä vielä viilattavaa, mutta koira on vielä kovin nuori ja innokas. Takapää treeneistä on selvästi ollut hyötyä sillä mielestäni se käyttää pyllyä hyvin. Paikallaoloihinkin olen ottanut häiriöksi leluja, ensimmäiset treenikerrat oli pikku mustalle vaikeita, mutta alkaa malttamaan. Loppu vuosi on tullut treenattua törkeän vähän, mutta lähdetään uuteen vuoteen uudella tarmolla.


Olen odotellut Taran juoksuja, toisaalta sen käytös on muuttunut hieman koettelevaksi tietyissä tilanteissa, mutta se voi mennä iänkin piikkiin. Yksi minkä olen pistänyt merkille on se, että Rocky on alkanut lussuttamaan Taran pissoja. Saa nähä joko viimein tekee juoksua vai vieläkö antaa odottaa. Hurjaa ajatella, että kohta on jo vuoden ja pian saa alkaa miettimään luustokuvia. Parin vuoden ikään tuskin maltan odotan, joten haetaan SP lausunto sitten myöhemmin. Kiva koira joka tekee mahottoman aktiivisesti hommia. Odotan, että päästään ottamaan puruja ihan säännöllisesti, nyt on jäänyt paljon treenikertoja välistä, osin päivän ja kellon ajan vaihtumisen vuoksi näin talveksi. Kohta jää varmaan treenit kokonaan tauolle. Tarkoituksena olisi sitten viimeistään keväällä ottaa purut säännöllisesti treeneihin mukaan.

Poikien elo sujuu erillään hyvin, ulkoiltu ollaan yhdessä, Rockylla koppa päässä ja näin on sujunut ok, Häjy ei vastaa Rocky provosointeihin vaan touhottaa Taran kanssa. Onneksi pärjätään näin ja lenkeillä pystytään käymään koko lauman kanssa samaan aikaan, helpottaa kummasti päivinä jolloin on kiire tai silloin, kun painelee vaikka metsälle koirien kanssa, ei tarvitse jättää yhtä kotiin ja metsälenkin jälkeen lähteä vielä yhden kanssa ulos.

Häjy on nyt syönyt kuukauden päivät Neun ruokaa ja hiiva on tällä hetkellä selätettynä, ei järsi tassuja ja korvatkin on ok. Kaksi muuta raakailee nyt, Tara on siirtynyt ihan vasta hetki sitten täysin raa'alle, aikaisemmin en ole uskaltanut, mutta ruokinta 50/50 tyylistä alkoi pikku hiljaa olemaan entistä lihapainottaisempaa, sumppu ja katiska on ollut hyviä joista on saanut virkistettyä muistia. Kaikki lisät lappaan noiden kuppiin, Häjyllekkin.

Tiivistettynä meillä menee kivasti, vaikkei ollakkaan hirveästi nyt treenattu, ollaan ulkoiltu senkin edestä. Torstaina saivat kunnon mäkitreenin, kun painelin niiden kanssa rannalle ja saivat juosta hiekkaisia mäkiä ylös ja alas, oli mukavan väsyneitä koiria sen jälkeen. Eilen käytiin sitten heittämässä tunnin palauttava lenkki metsässä, meinasin eksyäkin, mutta tutulle polulle löydettiin. Näihin kuviin ja tunnelmii, ihanaa uutta vuotta kaikille!

Muistakaa pitää myös koirat nyt kiinni, sellaisissa välineissä mistä ei pääse karkuun jos pelästyy! Koiria ei myöskään tarvitse ottaa katsomaan raketteja!

lauantai 24. joulukuuta 2016

Luukku 24: Hyvää joulua!

Pahoittelen eilisen luukun jäämistä, yksinkertaisesti en ehtinyt. Alunperin ei ollut tarkoitus julkaista päivittäin luukkua ja kun sen päätinkin tehdä, kostautui se siinä etten ollut aloittanut kalenterin tekemistä aikaisemmin jotta olisin saanut edes suurimman osan kirjoitettua valmiiksi. Tästä tuli siis yllättävän raskasta ja stressaavaa. Joten katsotaan tosian palataanko blogiin pariin vasta vuoden vaihteen jälkeen.

Eilen matkustimme vanhempieni luokse joulunviettoon, ikävä kyllä täällä on lähes kaikki korkeassa kuumeessa joten joulu on vietetty tosiaan aika rauhassa. Nyt jännitetään tullaanko me kipeäksi. Toivotamme nyt näin ilta myöhään vielä ihanaa joulun aikaa teille kaikille ja menestystä sekä tuloksellista uutta vuotta.



torstai 22. joulukuuta 2016

Luukku 22: Suunnitelmat & tavoitteet vuodelle 2017

Moikka! Viimeisten luukkujen kanssa alkaa olemaan vaikeuksia ajan kanssa, olen siivoskellut kotona hullunlailla jotta kotiin on kiva tulla joulunvietosta, olen tehnyt pientä pintaremonttia keittiöön ja kylppäriin. Tehnyt siis kaikkea muuta kuin istahtanut koneelle tekemään postauksia. Ja tämänkin postauksen aiheena piti olla ihan muu, mutta sen tekemiseen menee niin paljon enemmän aikaa etten ole yksinkertaisesti ehtinyt sitä tekemään. Kohta helpottaa, kun ei tarvitse ottaa näin paljon stressiä blogista. Joulukalenterin jälkeen saatamme jäädä pienelle "lomalle" ja jos ei tule loppu vuoteen postattua, on hyvä heittää tämä postaus tähän väliin. Ensi vuonna jos joulukalenterin teen, aloitan tekemisen huomattavasti aikaisemmin...

Tsekataan vielä tuttuun tapaan ensin miten tälle vuodelle asetetut tavoitteet toteutui vai toteutuiko?

Häjyn kanssa olin asettanut tavoitteeksi tokon avossa kisaamisen aloittamisen, spl toko sm- kisat, fh-jälkeä lisää sekä bh- kokeen. Suht onnistuneesti meni vuosi ja olin sopivan realistinen sillä kaikki toteutui, paitsi jälki, sitä en Häjyn kanssa juurikaan treenannut.

Tavoitteet ensi vuodelle

AVO1 
Lähdetään nyt hakemaan se ykköstulos ja taputellaan sen jälkeen avo siihen, tarkoitus ei ole hakea koulutustunnusta vaan napata se yksi ykköstulos tästä ja VOI- luokasta, tahkotaan siellä ylimmässä sitten vaikka loppuelämä jotta valiotuisi joskus.

TOKO VOI
Tavoitteena olisi päästä ensi vuonna kisaamaan voittajaan, mielestäni aivan hirvittävän paljon meillä ei liikkeet ole hukassa vaan jokaista on treenattu enemmän ja vähemmän. Päästäisiin tuolta avoimesta pois niin voisimme alkaa tosissaan keskittymään voittaja luokan liikkeisiin.

TOKO SM
Tämä hyvin hyvin varovainen tavoite, mennään jos tuntuu hyvältä, jos ei niin osallistuta. Mikäli osallistumme, menemme avoimeen, oli menolippu voittajaan tai ei.

SPL TOKO SM
Koska tämän vuoden kisat oli kivat, hyvä henkiset ja mieleenpainuva, haluaisin ottaa tästä joka vuotisen perinteen. Tod.näk avoimeen, jos hyvä tuuri käy niin voittajaan.

Muuten sitten tavoitteeksi treeniä enemmän rutkasti ja säännöllisemmin, juurikin siis omatoimisiin treeneihin.

Taran tavoitteet

Luustokuvaukset
Tarkoituksena olisi siinä heti vuoden kieppeillä käydä luustokuvissa mikäli lompakon nyöriä ei joudu venyyttämään turkasen paljon. Toiveena tottakai luustoltaan priima tai edes hyvä.

TOKO ALO
Yritetään saada kisakuntoon ja hakea kisa kokemusta. TK1 varmaan haetaan kasaan ja sitten avoon.

SPL TOKO SM
Joskos vaikka täällä starttaisimme kisauramme? Mene ja tiedä. Joka tapauksessa pyritään hiomaan siihen jamaan, että voisimme täällä kisata.

IPO
Treenata jokaista osa-aluetta hyvin ja rutkasti, purut kunnolla mukaan viimeistään keväällä.

BH
Isolla ehkä, jos syksyllä oman alaosaston kokeeseen pystyisimme osallistumaan, mutta hyvin varovainen ehkä. Sen mukaan mennään miltä koira tuntuu ja onko se valmis.

Taran kanssa sama kuin Häjy, treenaamista enemmän ja säännöllisemmin.

Itselle asetan tavoitteeksi kehittyä ohjaajana lisää ja käydä koulutuksissa, jokin seminaari ja koulutuspäivä/viikonloppu olisi oikein kiva. Rockyn suhteen en aseta enään tavoitteita, nämä kaksi on minulla harrastuskoirina ja toivottavasti kumpainenkin toimittaa sitä virkaa vielä pitkään. Taran kanssa varmaan ajan kanssa treenaaminen keskittyy pääasiassa IPOn puolelle, siinä on kuitenkin paljon viilattavaa ennen kuin kokeeseen asti pääsee ja pk- puoli muutenkin tulee varmasti meille pääpainoksi kunhan terveys sen sallii. Häjy toimittaa sitten kevyemmän harrastuskoiran uraa TOKOn puolella.

Taran suhteen on muutakin pohdittu sen pään menoksi ja paljon kaikkea, mutta niistä lisää vasta myöhemmin. Katsotaan ensin miten meillä lähtee harrastusura käyntiin, hienoahan se olisi joskus arvokisoissa olla osallistumassa, mutta se vaatii ennenkaikkea minulta paljon lisää. Jos sitten joskus, joko Taran tai jonkun muun koiran kanssa. Loppuun sopii seuraavat sanat;

"Mitä ikinä sun unelmat onkaan et saavuta niitä unessa koskaan.
Teet taas kaikkes sen eteen ja vaikka välillä se vaikeeks se menee.
Vaikeinta on itsensä voittaa, mut loppuun asti sitkeät koittaa.
Sun pitää vaan viedä se maaliin, sä tiedät sen saaliin
Ja saat vielä sen haaviin.
Kukaan ei oo mulle niin ankara ku mä ite.
Luotan itteeni siitä voiman saan"


keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Luukku 21: My Day

tiistai 20. joulukuuta 2016

maanantai 19. joulukuuta 2016

Luukku 19: Ärsyttävät tai oudot tavat

Rocky
- Pyyhkii suunpielet aina ruokailun jälkeen, mattoon tai sohvaan.
- Dominoiva luonne on toisinaan hyvin ärsyttävä.
- Ei voi koskaan juoda esim. treenien jälkeen vaan juo aina kotona, välillä järkyttäviä määriä, kun ei ole suostunut juomaan vieraassa/oudossa paikassa.

Häjy
- Aina, ihan aina tiellä ja jaloissa.
- Piippaa kotioloissa välillä aika reippaasti.
- Tunkee päänsä roskapussiin ja vie sieltä ruuan jämiä vaikka oltaisiin vieressä.

Tara
- Varastaa ruuat pöydältä, nuolee lautaset pöydiltä jos on jäänyt. Kiipee tuolille ja sitten antaa mennä.
- Äänen käyttö, piippaa ja jumankauta sitä haukkumista, kun pääsee ovesta ulos.
- Haukkuu jos jää kilpajuoksussa esim. Häjyä jälkeen.

Rocky on arjessa niin kiva koira, se on loppujen lopuksi kotioloissa hirveen huomaamaton, se ei vingu tai muutenkaan ääntelee mistään turhasta. Nuo kaksi muuta pitää välillä sellasta meteliä, että ollaan kaikki hermoromahduksen partaalla ja kun siihen ei viitsi hirveemmin puuttua jottei saa sillä ääntelyä mitään mistä hyötyy. Muuten kaikki kolme ovat arjessakin helppoja, Taralla on pentumaista energisyyttä vielä hirvittävästi, mutta niinhän sitä kuuluukin olla.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Luukku 18: Sumun alla


Täällä on pää täynnä ideoita ja ajatuksia, sitä yrittää rakentaa tulevaisuudella pohjaa ja toteuttaa unelmiaan. Silloin, kun aloin kuvailemaan enemmän, en koskaan uskonut olevani jossakin vaiheessa tässä pisteessä. Alan työstämään valokuvaamista itselleni ammattia, aloitan varovaisesti kevytyrittäjänä ja mikäli homma lähtee hyvin liikkeelle, hankin sitten toiminimen. Potkun persiille sain, kun tarjoutui mahdollisuus studion vuokraan ja en voi olla tarttumatta tilaisuuteen. Tämä on tuonut ihan uutta puhtia koko kuvaamiseen muutenkin! Blogiin lisäsin myös nyt kotisivut jos jotakuta kiinnostaa.

Matkustan myös mielelläni muuallakin kuvailemaan ja mikäli saadaan kasaan useampi kuvaus, säästetään näin polttoainekorvauksissa huimasti.

lauantai 17. joulukuuta 2016

Luukku 17: Netflixin sarjavinkit

Katsomme nykyään yllättävän vähän telkkaria, nykyään seuraamme paljon Netflixiä ja eri sarjoja. Yksin ollessani katson omia sarjoja. Katson aina yhden sarjan kaikki kaudet ennen kuin alan etsimään uutta vaihtoehtoa. Ennen Netflixiä aloin seuraamaan hdfinistä yhtä sarjaa, mutta sivuston lopetettua ei hetkeen tullut seurailtua oikein mitään, nyt Netflix on päivittäisessä käytössä. Jaan teille muutamat sarja vinkit jotka on omia suosikkeja. Saattaa sisältää juonipaljastuksia!

Vampyyripäiväkirjat
Seuraan tätä tällä hetkellä ja olen aivan koukussa. En koskaan katsonut ainuttakaan jaksoa, kun niitä on telkkarissa tullut joltain kanavalta ja oikeastaan ihmittelin joiden höpinöitä koko sarjasta. Mutta kun katsomani toinen yliluonnolliseen perustavasta sarjasta loppui kaudet, ajattelin antaa tälle mahdollisuuden! Onneksi, sillä on niin koukuttava.

Teen Wolf
Äärimmäisen koukuttava sarja jossa on myös silmän iloa, niin miehille kuin naisillekin. Sarja perustuu löyhästi vuoden 1985 elokuvaan Teen wolf. Sarjan päähenkilö Scott, muuttuu ihmissudeksi, ihmissuden pureman jälkeen. Yhdysvalloissa sarjan esittäminen alkoi vuonna 2011. Tästäkin katsoin kaikki kaudet hyvin nopeasti ja joka jakson jälkeen tuli fiilis, että pakko katsoa vielä yksi.

Scream
Tarinan keskiössä on ryhmä haavoittuvaisia teinejä, jotka joutuvat sadistisen sarjamurhaajan uhan alle. Tämä vaati pari jaksoa ennen kuin osasin perustaa mitään mielipidettä, kaudet katsoin ja tykästyin tähänkin, mutten ihan niin paljon kuin kahteen yllä mainittuun. Muutamia kertoja tässäkin sai pelästyä ja tuli spekuloitua jounen etenemistä.

Orange is the new black
Tämä on itselläni enemmän ns. hätä vara sarja, ei ole vetänyt minua mukaansa ihan niin paljon, että jaksaisin keskittyä tähän kunnolla.  Tulee katsottua oikeastaan silloin jos en ole löytänyt mitään muuta seurattavaa sarjaa. Sarjan päähenkilö Piper Chapman tuomitaan nuoruudenrötöksestä 15 kuukaudeksi naisten valtionvankilaan.

Jessica Jones
Tätä ollaan katsottu yhdessä miehen kanssa ja molemmat tykästyttiin kovasti. Sarja on Marvel- kustantamon sarjakuvissa esiintyvä fiktiivinen hahmo. Krysten Ritter esittää sarjan pääosassa Jonesia, joka ryhtyy yksityisetsiväksi supersankarin uransa päätyttyä. Tästä odottelemme nyt kovasti uutta kautta.

Pretty Little Liars
Tätä aloin katsomaan aikoinaan Hdfinistä ja jatkoin netflixissä, kun sinne vihdoin tuli uusi kausi. Sekin tuli aika nopeasti katsottua ja nyt odottelen lisää kausia. Tämä on hyvin koukuttava sarja myöskin. Sarjan tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Rosewoodin kaupunkiin, Pennsylvaniaan. Sarja keskittyy seuraamaan teini-ikäisten ystävysten Spencer Hastingsin, Hanna Marinin, Aria Montgomeryn ja Emily Fieldsin elämää heidän yhteisen ystävänsä Alison DiLaurentisin kadottua. Vuotta myöhemmin ystävykset alkavat saada viestejä salaperäiseltä, itseään ”A”:ksi kutsuvalta henkilöltä, joka uhkaa paljastaa kaikki nelikon salaisuudet.

Agent Carter
Sarja sijoittuu Marvel-kustantamon sarjakuviin perustuvaan Marvel Cinematic Universeen (MCU) ja jakaa tarinallisen jatkumon sen elokuvien ja muiden televisiosarjojen kanssa. nsimmäinen tuotantokausi sijoittuu vuoden 1946 New Yorkiin. Toisesta maailmansodasta palannut Peggy Carter tekee tavallisia toimistotöitä SSR:ssä eli Strategisessa tiedereservissä (Strategic Science Reserve), mutta avustaa salaa Howard Starkia, joka on lavastettu syylliseksi aseiden myyntiin Yhdysvaltojen vihollisille.

Daredevil
Ensimmäisellä tuotantokaudella, asianajajana päivisin työskentelevä ja nuorena poikana sokeutunut Matt Murdock käyttää kehittyneitä aistejaan taistellakseen öisin rikollisuutta vastaan Hell’s Kitchenin kaduilla omankädenoikeuden edustajana nimeltä Daredevil.[7] Toisella tuotantokaudella Murdock yrittää tasapainoittaa elämänsä asianajajana ja Daredevilinä, kohdatessaan samalla Frank Castlen / Tuomarin, joka harjoittaa omankädenoikeutta kuolettavammilla keinoilla, ja todistaessaan entisen tyttöystävänsä, Elektra Natchiosin, paluuta. Tämäkin Marvelin.

Lisäksi muita hyviä sarjoja ovat The Flash,  Luke Cage sekä Don't trust the b**** in apt 23, Luke Cage, I Zombie ja Shadow Hunters.
                                            

perjantai 16. joulukuuta 2016

Luukku 16: Instagramin suosikit

Seuraan ja käytän instagramia aktiivisesti, meillä onkin jo yli 1200 seuraajaa, mutta itse seuraan huomattavasti vähemmän, mutta itselleni on tärkeää selkeä profiili ja laadukkaat kuvat. Suurinosa niistä joita seuraan onkin valokuvaajia, joko ammatikseen ja harrastuksena. Olen alkanut nyt omaakin profiilia siivoilemaan ja alkamaan pitämään tiettyä linjaa yllä. Ajattelin nyt teille jakaa minun top 5 suosikit joita instassa seuraan.

 Yksi ihan ehdoton lemppari, kuvat ovat aivan älyttömän upeita ja sellaista tyyliä mistä itsekin pidän kovasti. Profiili on pidetty siistinä ja huoliteltuna. 

 Tästä on tullut sellainen jonka kuvia ja videoita oikein odottaa. Monipuolinen ja monenlaista sisältöä. Ace on ihan äärimmäisen kivan oloinen sakemanni.




Ja kaikki loput menee aikalailla samalla linjalla mitä muidenkin kanssa. Kaikista löytyy hienoja kuvia joita jaksaa katsoa ja seurata. Osa päivittelee päivittäin, osa vähän harvemmin. Suurinosa on sellaisia joista saa inspiraatiota omiinkin kuviin. Meidäthän tosiaa löytää instasta nimellä @luuhullut.

Löytykö uusia seurattavia vai oliko jo tuttuja?

torstai 15. joulukuuta 2016

Luukku 15: Jouluperinteet

Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa hieman meidän jouluperinteistä ja mikä tekee joulusta minulle niin ihanan ajan. On varmaan yksi vuoden lempi ajankohdistani. Vaikka en ole kotona enään asunut vuosiin (hui miten pitkältä ajalta kuulosti) niin perinteet on pysyneet pitkälti samana mitä ihan lapsuutenakin.

Ihan pienenä joulut vietettiin mummulassa jonne myös joulupukki tuli. Kirkossa käytiin pitkään ja siitä sitten hautausmaalle ja syömään. Muistan, että joulupukki tuli aina klo 17, näin mentiin monta vuotta. Pitkään pelkäsin pukkia, oli huvittaa, kun koko päivän odotin sitä ja ikkunalla tuijotin malttamattomana, kun pukki saapui, juoksin kiireesti pöydän alle piiloon.

Jossain vaiheessa perinne muuttui sen verran, että joulut vietettiin ihan kotona ja mummu sekä pappa kävi ja käy edelleen vuoro jouluina syömässä ja viettämässä aikaa meidän ja isän veljeni luona. Aamu alkaa aina riisipuurolla ja halukkaat käyvät saunassa, puolilta päivin on käyty kirkossa, joskin kirkossa käyminen alkaa pikku hiljaa hiipua, ei ole koskaan kuulunut suosikki asioihini. Kirkon jälkeen on käyty aina hautausmaalla viemässä kynttilät. Itse olen sytyttänyt kynttilän vanhempieni pihassa olevan edesmenneen koiramme haudalle. Vaikka siitäkin on jo aikaa, kyllä se vain jokavuosi tuo lähes tipan silmille.

Kirkon ja hautausmaan jälkeen on tultu kotiin ja syömään ja odeteltu lahjojen availua, vielä jokin aika sitten muut mukulat oli sen verran pieniä, että pukki kävi, mutta nykyään jaetaan lahjat kuusen alta. minä tykkäisin vieläkin odottaa iltaan, mutta sisarukseni ovat hieman malttamattomia.

Muuten seurustellaan, vietetään aikaa yhdessä ja pelaillaan. Joulussa on ihanaa, kun koko perhe on yhdessä ilman kiirettä. Pientä järjestelyä tulee tuleva joulu tuomaan, kun joudutaan Rocky pitämään Häjystä ja sen isästä erillään, mutta onneksi heilläkin on tilaa siihen hyvin.

Nykyisin joulupäivänä olleen menty mummuni luokse syömään jonne on kokoontunut ihan lähimmäiset sukulaiset, meidän perhe ja isäni veljen perhe. Kuulumiset vaihdellaan, rupatellaan ja ollaan vain. Joulupäivä on ollut hieman rauhallisempi ja seesteisempi, tällöin myös olemme alkaneet pakkaamaan tavaroita kasaan ja pikku hiljaa ottanut suunnaksi oman kodin. Aina iskee pieni haikeus, kun sulkee koti koti oven ja lähtee takaisin.

Minulle joulussa on tärkeintä perheen kanssa oleminen, ihanaa, kun näkee kaikki läheiset ja voi viettää aikaa yhdessä ilman kiirettä mihinkään. Onneksi myös isovanhempani ovat vielä elämässämme mukana ja voimme viettää joulua yhdessä.

Millaisia perinteitä teillä on? 

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Luukku 14: Kokeessa ja kuulumisia


Joulukalenteria ei ole nyt muutamaan päivään päivitetty, osasyynä ihan vain aika ja kun en ollut ehtinyt tekemään postauksia valmiiksi ja ajastamaan niitä, jouduin vain jättämään muutamat luukut väliin. Oma ajaksaminen kaiken muun lisäksi on ollut jälleen hieman kyseenalaista, mutta nyt olo taas parempi. Ajattelinkin, että mennään tämän luukun kanssa hieman kuulumisien merkeissä sillä niistä ei ole tullut hetkeen juurikaan kirjoiteltua.

Junnujen kanssa on treenailtu ja edetty ihan mukavasti, Taran tekemisestä tykkään aivan valtavasti, joskin on hieman opettelemistä itsellä hallita tuota viettiä kentällä. Meillä on kuitenkin hyvät kouluttajat joilta saamme loistavia vinkkejä ja apuja. Taran kanssa on nyt otettava tehotreeni luopumiseen, varsinkin lelun suhteen ja minun täytyy olla tarkka sen mielentilasta, sillä leipoo aivan valtavan helposti yli ja välillä tulee itse lietsottua huomaamatta entisestään. Mutta oikeasti niin ihanaa, että on koira joka tekisi jatkuvasti ja paljon, aktiivisuus minua kohtaan, jotain ihan käsittämöttämän hienoa. Vaikka Häjykin on mielyttämisenhaluinen, on Taran kanssa harrastimen vaan niin paljon erillaisempaa.


Häjyn kanssa käytiin sunnuntaina, 11.12 tokokokeessa ja pienoisena pettymyksenä tulos tuli. Koira oli tosi kivassa mielentilassa odottelemassa paikkallaolojen alkuja, se teki satalasissa kaikki pyydetyt jutut, otti kontaktia ja oli aktiivinen, mutta sitten sille murisi oikein syvää murinaa rotikka uros ja siitähän se otti hieman nokkiinsa, ensimmäistä kertaa IKINÄ tuo koira liikkui paikalla olossa eteenpäin, jämähti siihen istumaan ja pysyikin paikoillaan loppuajan, sitä ahdisti se rotikka. Arpaonni suosi meidät heti ensimmäiseksi ja tätä olenkin monesti kokeessa halunnut, mutta nyt tämän murinan jälkeen olisi ollut parempi jos olisimme olleet hieman myöhemmin. En ehtinyt availemaan koiraa ja saamaan sitä rennoksi joten se näkyi kehässä. Koira teki kyllä ihan kivasti, mutta se meni tilaan jossa se purki oloaan kaikella ylimääräisellä, se oli hyvin vallaton ja treenikaveritkin jotka suorituksemme näki, totesi ettei se ole treeneissäkään koskaan noin vallaton ollut. Saatiin komea rivi 9 ja 10, mutta harmittavat muutamat typerät nollat. Nollistakin osa oli sellaisia mitkä se teki muuten oikein, mutta teki kunniakierroksia tms... Ruudussa poikkessi ensin kehänauhan ulkopuolella, mutta suoritti sitten hyvin, tämän takia nolla. Jälleen kerran kilpailukirjaan pahamti pyöreä nolla tulos, mutta me ei lannistuta, treenit jatkuu ja kisailut taas ensi vuonna.

Koe jäi hieman harmittamaan sillä ykköstulos oli näpeissä vaikka loppujen lopuksi pisteillä jäätiin muutaman nollan takia kauas tuloksesta. Kuitenkin koira suoritti kokeen ihan ok, vaikka se teki hirveesti omiaan purkamalla paineistumista. Niin kuin totesin kokeenkin jälkeen, parempi tämä kuin se, että koira olisi mennyt tilaan jossa se ei pysty tekemään yhtään mitään. Vaikka tulos oli hieman pettymys, olen kuitenkin tyytyväinen ettei koira mennyt niin lukkoon ettei pystynyt mihinkään.

Poikien välitkin on ihan ok, erillään ovat ja tämä käy molemmille, eivät kuitenkaan porttienkaan läpi yritä toistensa päälle ja pystyn vaihtamaan koirien paikkoja niin, että saavat hetken olla samassa tilassa, kun ovat hallinnassa siinä niin ei tapahdukkaan mitään. Lenkilläkin ollaan kerran jo käyty kaikkien kanssa eikä siinäkään ollut mitään ihmeellistä. Vaikka sisällä ovat erillään, helpottaa se jonkin verran, kun lenkit pystyy hoitomaan tarvittaessa yhdessä.

Itse olen yskinyt jo jonkin aikaa ja yöt on ollut vaihtelevia, välillä on ollut niin huono yö ettei päivisin ole jaksanut ihmeempiä tehdä. Nyt alkaa hieman jo helpottamaan, onneksi ei kuumetta tullut vaikka pelkäsinkin. Eilen illalla vihdoin satoi tännekin hieman lunta, jospa tästä pian lähtisi hieman kuvailemaan!

Mitä teille kuuluu?

torstai 8. joulukuuta 2016

Luukku 8: Vanhoja kuvia

Huh, meinasin unohtaa julkaista tämän päivän luukun, onneksi vielä ehtii. Luvassa olisi siis vanhoja kuvia, kehityksen omassa valokuvaamisessa huomaa kyllä näitä katsoessa. Hieman haikeakin fiilis tuli, voi meidän Misua... Osa kuvistakin näköjään menetti entisestään laatua tänne latauksen jälkeen, mutta ei anneta sen häiritä.